Mama Bear

Enää viikko koulua Esikoisella ja sitten saamme nukkua aamuisin pidempään. Kyllä on tuskaa nämä klo.8 alkavat koulupäivät, kun nousen vielä itse ennen poikaa ja iltaisin en millään malta mennä nukkumaan. Tai yöllä :)
Milloin sitä kasvaisi niin aikuiseksi itse, että todella menisi nukkumaan heti "iltauutisten jälkeen" kuten lapsuudenkodissani sanottiin.

Tiedän, että on paljon perheitä, joissa kouluikäinen nousee ja lähtee kouluun yksin, mutta koska minusta 9v on vielä pieni :) niin itse nousen ihan mielelläni aamuisin samaan aikaan, kun se kerran on minulle vielä mahdollista.

En tiedä kummalle se antaa enemmän turvallisuuden tunnetta, minulle vai pojalle ;)



Joskus olo on juuri tällainen äitikarhumainen :)

Syksy suunnitelmia

Kuten aiemmin jo kirjoittelin, ei meillä miehen kanssa ole yhteistä kesälomaa, kesällä. Miehen loma ajoittuu töiden kausiluonteisuuden vuoksi syksyyn ja nyt suunnittelenkin innolla kahta reissua syksylle!

Toinen reissuista on ulkomaille, ensimmäistä kertaa sitten Pienemmän syntymän uskallan ajatella suuntaavani ihan kunnon etelänreissulle. Ajatuksenamme oli Italia ja on edelleen, vaikka nämä viime päivien Italian maanjäristys uutiset hieman uskoa heikensikin. Toisena vaihtoehtonamme on sitten Espanja.

Mutta nyt ajattelin enemmän sitä toista reissua jollaisen olemme tehneet joka syksy. Olemme nimittäin pysyneet tässä lähituntumassa, Viro, Ruotsi, ympäri Suomea.

Ihana Kolmården. Kuva täältä.

Tänä vuonna paikoista kilpailee Tanska ja Ruotsi, tarkemmin Legoland ja Kolmården.
Molemmissa paikoissa on paljon, paljon houkuttelevaa, sekä vanhemmille, että lapsille.

Lasten suosikki, Legoland. Kuva täältä.

Itse olen käynyt Kolmårdenissa joskus 1990-luvulla ja se oli aivan upea reissu, mutta toki ymmärrän, että poikien sivulauseessa kuulema mahdollisuus reissusta Legolandiin sai hirmuiset ilon kiljahdukset ja JEE!!- huudot aikaiseksi. Tällä hetkellä Legoland siis johtaa tässä ajatustaistossa.
Reissumme sijoittuisi elokuun loppuun.
Legolandin puolesta puhuisi myös se, että samalla voisi vierailla myös Givskud Zoo- eläinpuistossa:

kuva täältä

Kukaan tutuistamme ei valitettavasti ole käyneet näissä paikoissa, joten kävijäkokemuksia kaipailisin, jos kellään olisi? :)

Ei ikinä ja kuitenkin nyt

Nyt sitten tein sen mitä joskus aikoinaan vannoin, etten ikinä tee. Lastenhuoneeseen ilmestyi tv. Juu, ihan ilmestyi, koska naapuri oli viemässä sitä roskalavalle ja se oli täysin toimiva, moitteeton siisti 21" kuvaputki-tv.
Minun mielestäni noita ei edes saa roskiin laittaa, siis tavalliseen kerrostalon roskakatokseen ja siitä kiltisti mainitsin naapurille, johon naapuri totesi, että jos en minä tiedä parempaa paikkaa niin sinne se päätyy.

Johon minä kuulin toteavani, että anna meille sitten.
Ja lapset vieressä kiljuivat riemusta!

Koska meillä sattumoisin on myös vanha ylimääräinen pelikone ja dvd-soitin niin liitinpä nekin aikani kuluksi siihen telkkariin. Ja hyvin pelittää.
Onneksi tänään oli hyvä ilma, joten lapset eivät kuitenkaan innostuneet istumaan nenä kiinni uudessa ruudussaan vaan Esikoinen mennä viiletti pihalla kavereiden kanssa ja minä Pienemmän kanssa.

Nyt illalla annoin luvan istua katsomaan rauhallista lastenohjelmaa puoleksi tuntia omasta telkkarista. Mikä ilonkiljunta :) Meillä esikoinen on erityisesti toivonut jotain tällaista tapahtumaan, koska k a i k i l l a kavereilla on omassa huoneessaan joko tv, tietokone tai jonkinsortin pelivempele. Ja mitä olen omilla silmilläni todistanut, niin kyllä vain onkin. Parhaimmilla kaikki nuo. Ja kyse on lapsista iällä 7-10v? Itse olen koittanut todistella, ettei se ole tarpeen, varsinkaan kun Pienempi on vasta noin pieni, mutta koska meillä on muutenkin hyvin toimivat ja rajoitetut peliajat ja tv-ajat niin ajattelin sitten nyt vähän löysätä pipoa ja samahan se on kummassa ne nuo käyttävät, omassa huoneessaan vai olohuoneessa, varsinkin kun meidän dvd-valikoimasta ja pelikonsolipeli valikoimasta ei todellakaan mitään hurjimuksia löydy!
Lisäksi meillä on sääntönä hyväksyttää peli/dvd ennen aloittamista äidillä, samoin kuin aika mitä siihen käytetään. Nämä vaikka minä tasan tarkkaan tiedän mitä pelejä me tosiaan omistamme... Aina välillä huolestuttaa mitä pelejä Esikoinen kavereillaan pelaa, tiedän nimittäin ettei ne säännöt ole osaakaan meidän tiukkapipo-säännöistä joissain perheissä.
Onneksi tunnen nuo kaverit perheineen kenellä käydään sisällä ja joissa ehkä pelataankin sitten ja suurimmassa osassa perheistä tiedän myös mitä pelejä heillä omistetaan :)
Pari kaveria on kuitenkin sellaisia, että olen huomannut Esikoisen olevan äkäinen ja jopa agressiivinen sieltä tullessaan ja pienen tenttaamisen jälkeen olenkin saanut kuulla, että peli on ollut hurja. Ei vielä ainakaan ole paljastunut ikärajaansa hurjemmiksi, mutta itse tiedän joidenkin tuon ikäisille rajattujenkin pelien olevan meidän pojalle liikaa, hän kun on sellainen, että elokuvissakin tunteet "tarttuvat" häneen helposti ja hänen käytöksestään heijastuu helposti jos elokuva/peli tmv on ollut nopeatempoinen, agressiivinen, hurja.

No se siitä, nyt äidin kultamussukat istuvat katsomassa Dora Exploreria jota ei missään nimessä voi sanoa hurjaksi.
Ja ihan kohta lapset nukkumaan ja äiti saa katsoa dvd:ltä Intrudersin, tekopyhää, eikö? ;)¨

Tässä pieni MLL infopaketti median ikärajoista vielä,
hyödyllinen, itse ainakin pidin :)
Ikärajat median käytölle, MLL vanhempainnetti.

Kiva olla onnellinen!

Olin tässä koneella tekemässä töitä niin tuo otsikon ajatus iski. Tänään on ollut kiva, mukava, ihana päivä.

Mukavia vauva-uutisia ystävältä, kuulumisia toiselta ystävältä muuten vain, Esikoisen harvinaisen onnistunut koulupäivä ja uutinen, että hänet on valittu koulunäytelmän päärooliin kevätjuhlaan (juu, kuulostaa kuin olisi viime tingassa, mutta opettaja "peluutti" kahta poikaa, ei osannut kai valita kumpi saa sen varsinaisen pääroolin, meidän poika on tankannut roolia hikihatussa, kun halusi sen niin kovasti ja sai, jee!), ihana auringonpaiste, mukavaa oleilua ja ulkoilua Pienemmän kanssa, kaikki vain niin hyvin kuin vaan voi ja mieli iloinen!

Osansa tekee varmaankin myös se, että tein tänään tässä Pienemmän leikkiessä itsekseen vähän myös työhommia. Olen edelleen sairaslomalla, mutta hiljalleen teen paluuta työelämään ja on ollut mukavaa puuhailla tuollaisia "aikuisten hommia" ja todeta, että kyllä ne aivot toimii edelleen entiseen tapaan, vaikka kolme vuotta kotona niitä lepuutinkin!

Kotonahan minä jatkan edelleen, ainakin pitkälle syksyyn. Omanlaisensa haaste ja luksus samassa paketissa. Miten rytmittää päivä niin, että saan työt tehtyä, mutta kuitenkin niin, että pystyn olemaan täysin läsnä myös Pienemmälle ja Esikoisellekin, kun kesälomahan tässä kohta alkaa.

Olen laskeskellut niin, että teen noita työhommia koneella aamuisin ennen lasten heräämistä ja iltaisin kun he ovat nukkumassa. Ja sitten kerran viikossa kokopäivän, koska puhuin lasten mummon kanssa, että hän ottaa mielellään pojat kesälomalla kerran viikossa hoitoon, varsinkin kun pystymme yhdessä joustavasti sopimaan päivän. Että eiköhän tämä tästä :)

Elämä hymyilee ja minä myös !!

Hockey(bird)

kuva täältä

Kuva kertoo aikalailla tämän päivän pelistä, hosumista ja kummallisia tilanteita. (Kuvassa Janne Niskala ja Jarkko Immonen törmäävät toisiinsa USA:n maalinedessä, toisiinsa.)

Tuohon lisäksi Salmelan vaarallinen taklaus, Suomen olematon puolustuspeli, enkä jaksa kehua hyökkäyspeliäkään kun tilanteita oli todella vähän. Kiekkoa hukattiin, syötöt oli löysiä ja vähän sinnepäin jne.

Itse innostuin jääkiekosta 1999 oikein kunnolla. Toki olin seuraillut kiekkoa, varsinkin MM ja muita isompia turnauksia, mutta SM-liigaa heikommin. Jostain syystä, kaveriporukalla päädyimme SM-liigaotteluun joskus tuolloin vuonna 1999 ja se sytytti heti. Siitä lähtien olen kiekkoa seurannut ja mahdollisuuksien mukaan käynyt peleissäkin.

Boxeripkt mukana tuli kiva bonus

Lasten kanssa en ole vielä peleissä käynyt, mutta Esikoinen on nyt ensimmäistä kertaa tänä vuonna kiinnostunut jääkiekon seuraamisesta, nyt ensi alkuun tv:n kautta. Ja innolla odotan, että hänen kanssaan pääsemme otteluun ensi kaudella. Ehkä saan meidän perheeseen toisen kiekko-intoilijan itseni lisäksi? Mies kun ei ole epämiehiseen tapaan mitenkään jätti-innostunut jääkiekosta.

Rovion Hockeybird sen sijaan innostaa meidän perheessä kaikkia kolmea AngryBirds-fania, eli miestä, Esikoista ja Pienempää. Pienempi on keksinyt Hockeybirdsistä jo oman laulunkin, jonka sanat vaihtelevat tilanteen mukaan ;)

Pakkohan se oli sitten fanituotteita ostaa ja niinpäs meidän perheen fanit ovat pukeutuneet nyt näihin:



Boxerit löytyy joka pojalta

I´m ready to rip my hair out!

Ajatuksissa oli rauhallinen, mukava lauantai kiireisen viikon jälkeen. Etukäteen sovittiin poikien kanssa ettei tänään hinguta kavereille/kavereita meille, mummolaan tai yhtikäs mihinkään, vaan ollaan rauhassa koko perheellä, me vain.

Aamulla kaikki meni pieleen jo klo.9.20 kun Esikoisen kaveri rimpautti reippaasti ovikelloa ja me kaikki yöpuvuissa oleilevat, osa vielä sängyssä (=lue minä) olimme aika yllättyneitä. Esikoinen tointui pikapikaa kinuamaan kaveriaan meille kylään. Aivan kuin olisi mukavaa ottaa vieras lapsi (kyseessä siis ihan vaan pihaleikessä tavattu kaveri, samassa koulussa sentään on) siinä vaiheessa aamua meille.
No jostain kumman syystä Ilkeä Äiti astui kehiin ja käski napakasti sanomaan ei ja laittamaan oven kiinni.

Tästä alkoi kinuamisvinkumisvollotuspäivä. Jompikumpi lapsista, koko ajan. Minkään ei pitäisi olla pielessä ja kuitenkin kaikki tuntui olevan. DVD jonka lainasin kirjastosta (kirjasto käynnistä voisi kirjoittaa oman postauksensa, oli syynsä siihen, että viivyimme 15min...) ei sitten enää kotona kelvannutkaan. Wii-peli oli ihan väärä. Pyöräily ei kiinnostanut. Ja kun vihdoin pojat pelaavat, Pienempi vinkuu kuinka Esikoisen käsi osuu hänen hiuksiinsa. No joo, osuuhan se kun joka kerta Esikoisen heilauttaessa kättä, Pienempi tahallaan tunki päänsä eteen.
Pienempi kirjaimellisesti tirvaisi Esikoista nenään. Niin, että nenä alkoi vuotamaan verta.

Ruoka-aikaan olin jo niin poikki, että luonteeni vastaisesti kävin hakemassa Mäkkäristä ateriat. Pienempi sai lelun vaikka ei tietystikään sitä ateriaa, sieltä kun ei mitään hänelle sopivaa löydy. Syöminen sentään suijui huudoitta, mutta sitten se taas alkoi, riitaa tuli niin pikkuautoista, leluteltasta, sohvalla istumisesta, jälleen uloslähtemisestä (joka ei taaskaan onnistunut, eli sisällä on raivottu koko ihanan aurinkoinen päivä!!) ja nyt lopulta kirjojen lukemisesta tulleen riidan jälkeen pesulla käynnistä.

Juuri tällä hetkellä korvissa kaikuu Pienemmän hirveä raivari miettimässä ollessa: "Haluan sammakkopaidan, haluan sammakkopaidan, HALUAN SUKAT!!!"

Ristiallergia

19 tai 20 vuoteen (olen lukenut molemmat vuodet lehdestä, joten jompikumpi nyt ainakin) pahin allergiakevät ja sen huomaa!

Noin 70 % koivun siitepölylle allergisista ja noin 20 % muista siitepölyallergisista saa oireita ruoka-aineista.



Taulukko täältä

Taulukossa ei mainita kuitenkaan ihan kaikkia, joten kannattaa vilkaista myös toinen taulukko joka löytyy TÄÄLTÄ ja jossa mainitaa koivuallergikon voivan olla ristiallerginen myös esim. appelsiinille, mansikalle ja kirsikalle. Kuvassa olevat on varmaankin niitä yleisimpiä kuitenkin. Jostain olen lukenut joskus myös koivuallergian ja vilja-allergian yhteyksistä ja lisäksi tuossa linkin sivustossa yhdistetään pujoallergia ja riisi, soija ja maissi.

Itselläni on tulee oireita koivun siitepölystä, sekä pähkinäpensas ja pujo saavat oireilemaan. Tänä vuonna otin kuitenkin neuvosta vaarin ja aloitin allergialääkkeiden oton hyvissä ajoin. Siltikin silmiä kutittaa ja nenä vuotaa, aivastelen kokoajan. Silmät turpoilee myös ja silmäluomet punoittaa ja hilseilee, varsinainen Frankensteinin morsian ;).

Esikoinen syö myös Heinixiä ja Pienemmällähän nyt menee Zyrtec-tipat.

Jospa tämä tästä! Onko muita pahasti oireilevia?